Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Musiikin ja tanssin alueelta luetteloon lisättiin mm. kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto.

Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto on elävä kulttuuriperinteen ja yhdessäolon muoto. Kansanomaisella paritanssilla Suomessa tarkoitetaan perinteeseen pohjaavia tanssilajeja, joita tanssitaan elävästi ja spontaanisti, vapaasti muunnellen. Tanssilajeja ovat esimerkiksi masurkka, polkka, valssi, sottiisi, polska, hambo ja jenkka. Tanssisoitolla tarkoitetaan kansanmusiikkia, joka on syntynyt tanssien säestämiseen ja säilynyt elävänä yksin ja yhdessä soittamisen kulttuurina.

Suomen Nuorisoseurat oli yksi organisaatioista, jotka ehdottivat kansanomaisen parintanssin ja tanssisoiton lisäämistä luetteloon. Perinne näkyy ja kuuluu aktiivisesti paikallisten seurojen harrastusryhmissä ja Nuorisoseurojen tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssimaniassa ja Folklandiassa.

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 86 kohdetta

Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. 

Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.

Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan. 

Kansallisen luettelon lisäksi eläviä perintöjä listataan wikiluetteloon, joka on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä. 

Anna palautetta vuoden 2023 Kalenoista

Mikä Kalenoissa onnistui hyvin ja missä olisi vielä parantamisen varaa? Vastaamalla palautekyselyyn pääset suoraan vaikuttamaan tulevien Kalenoiden järjestelyihin!

Jos olit Kalenoissa osallistujana, ohjaajana tai huoltajana, pääset antamaan palautetta alla olevan painikkeen kautta.

Vuoden 2023 pääjuhlan tallenne katsottavissa YouTubessa

Vuoden 2023 Kalenoiden pääjuhlassa su 11.6. yli 400 lasta ja nuorta esittivät yhteisohjelmana juonellisen tanssiteoksen Minusta tuntuu kanssa.

Teoksessa Kalenahahmot Repe, Rilla ja Roimu seikkailevat tunteiden maailmassa. Miltä tuntuu, kun omilla kavereilla onkin myös uusia kavereita?

Lue lisää pääjuhlan teemasta: Kalenoiden pääjuhlassa syvennytään tunteiden maailmaan

Yhteisohjelman tanssien koreografeina toimivat Béla Gazdag ja Siiri Suoniemi. Musiikista vastaa Maiju Laurila ja käsikirjoituksesta Minna Pasi.

Katso pääjuhlan tallenne alta tai Nuorisoseurojen YouTube-kanavalta!

Lasten ja nuorten luovuus näkyi Tanssiralli-katselmuksessa

Lasten ja nuorten Tanssiralli-kansantanssikatselmus järjestettiin osana Kalenat-tapahtumaa 9.-11.6.2023. Kalenat on Suomen Nuorisoseurojen parittomina vuosina Lappeenrannassa järjestämä kulttuuritapahtuma, jossa oli tänä vuonna mukana 450 osallistujaa. Tapahtuma huipentui kaikkien osallistujien esittämään “Minusta tuntuu kanssa” -tanssiteokseen Lappeenrannan urheilutalossa, jossa lapset ja nuoret saivat käsitellä tunteita tanssin keinoin yhdessä kalenahahmojen Repen, Rillan ja Roimun kanssa. 

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Jutta Wrangén ja Emma Kantelinen. 

Monipuolisissa esityksissä nähtiin ajankohtaisia teemoja

Tanssiralliin osallistui 145 tanssijaa 15 eri ryhmästä. Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen.  

Raadin mukaan esityksissä oli erityisen hienoa lasten ja nuorten oman luovuuden ja taiteellisen ajattelun vaaliminen. Tanssijat olivat itse osallistuneet merkittävissä määrin koreografioiden, puvustusten, sävellysten ja sanoitusten tekemiseen. Palautteessa kiiteltiin sitä, että yhä nuoremmille mahdollistetaan osallistuminen toiminnan ja sisällön suunnitteluun. 

Raati nosti esiin, että jokaisessa sarjassa nähtiin tanssijoille ikä- ja taitotasoonsa sopivia esityksiä sekä teemoiltaan että tanssiainekseltaan. Esitykset olivat keskenään virkistävän erilaisia. Joukossa oli ajankohtaisia ja jopa yhteiskunnallisia teemoja, mutta yhtä lailla myös raikkaita sommitelmia hyvinkin perinteisistä lähteistä.  

Sarjanimeämiset

Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan. 

Kultahippu-sarja

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Suloinen, suunnanvaihdot hallitseva, taidokas ryhmä 

10-vuotiaat ja nuoremmat

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Luontevaa, rohkeaa ja herttaista lavalla olemista. 

Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Valovoimaista musikaalimaailmaan heittäytymistä, kulta.  

Pieksut, Siepakat: Vauhdikas ja energinen, täpäkkää polkkaa tanssiva ryhmä, pronssi 

Kiherrys, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Erinomainen yleisökontakti ja taito toteuttaa monipuolisesti liikettä, hopea. 

Himpulat, Lahden Tanhuujat: Iloisen kirjava, esiintymisestä nauttiva joukko, pronssi.   

13-vuotiaat ja nuoremmat

Ralli, Nuorisoseura Vilikas Ry: Raikas, leikkinomaiseen tanssiin luottava ryhmä, kulta 

Savissa, Aitomäen nuorisoseura ry: Monilahjakas ryhmä, jonka taito ulottuu laajasti kansantanssin ulkopuolelle, pronssi.  

Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret ry: Vahva, yhdessä tanssiva ryhmä, hopea. 

Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ilmavaa ja taidokasta tanssia sekä vahvaa eläytymistä, hopea. 

Nutukkaat, Siepakat: Rohkeaa rytmiikkaa ja etevää askelikko-osaamista, pronssi. 

16-vuotiaat ja nuoremmat

Siepat, Siepakat: Kauniin soiton luonteva yhdistäminen tarinalliseen tanssiteokseen, hopea.  

Karjalan Nuorten Roihu, Nuorisoseura Karjalan Nuoret ry: Vahva ryhmä, joka herätti teoksen eloon luontevalla läsnäololla, hopea. 

Hippa, Nuorisoseura Vilikas ry: Eteerisen kaunis ja rytmikäs, menevä kokonaisuus, kulta. 

Hyrrä, Nuorisoseura Vilikas ry: Taitava, eheä ja tyylilleen uskollinen kokonaisuus, kulta. 

Kunniamaininnat

Sarjanimeämisten lisäksi raati jakoi kunniamaininnat seuraaville ryhmille: 

• Lahden Tanhuujat – Tanhutatit: Täysillä tanssittu, yleisön mukaansatempaava esitys, täyttä kultaa.   
• Nuorisoseura Rajan Nuoret – Kaiku: Eheän kokonaisuuden käsikirjoituksesta ja toteutuksesta. 
• Nuorisoseura Rajan Nuoret – Karkelo: Monipuolinen tanssijalähtöinen kehonkäyttö. 
• Nuorisoseura Vilikas – Hippa – Minttu Nikula: Kypsää koreografista työtä.  
• Nuorisoseura Vilikas: Eheästä yhteissoitosta sekä vanhempien ja lasten yhteistyöstä.  
• Aitomäen Nuorisoseura Savissa: Menuetin oivallisesta äänimaailmasta ja sävellyksestä.  
• Siepakat Siepat: Koko ryhmän osallistumisesta tanssiteoksen musiikilliseen osuuteen. 

Suomen Nuorisoseurat onnittelee kaikkia Tanssiralli 2023 -katselmukseen osallistuneita ryhmiä upeista esityksistä!

Kalenoiden pääjuhlassa syvennytään tunteiden maailmaan

Vuoden 2023 Kalenat on polkaistu käyntiin ja harjoitukset festivaalien pääjuhlaan ovat kovassa käynnissä. Sunnuntaina 11.6. klo 14 alkavassa pääjuhlassa kaikki Kalenoihin osallistuvat tanssiryhmät esittävät yhteisohjelmana teoksen Minusta tuntuu kanssa. 

Tämän vuoden yhteisohjelman teemana on tunnekasvatus. Tavoitteena on opettaa lapsille tunteiden käsittelyä ja tunnistamista sekä kehittää tunneilmaisua osana tanssia.  

”Monesti tanssinopetuksessa keskitytään koreografiaan ja teknisyyteen, jolloin tunneilmaisulle jää vähemmän aikaa. Tunneilmaisua ei kuitenkaan voi oppia ilman harjoittelua”, avaa tanssinopettaja Maiju Laurila, joka on yksi teoksen koreografeista. 

Esityksen myötä niin tanssijat kuin yleisökin pääsevät tutustumaan erilaisiin tunteisiin kuten innostukseen, jännitykseen, mustasukkaisuuteen, pettymykseen ja iloon. Miltä tuntuu, kun epäonnistuu tanssissa? Entä se, kun omilla kavereilla onkin myös uusia kavereita? Onneksi anteeksi voi pyytää ja antaa, ja niin päästään taas riemuiten tanssimaan!

Teoksen osana on toteutettu vapaassa käytössä oleva tunnekasvatusmateriaali. ”Toivomme, että materiaali tuo ideoita kansantanssiryhmien ohjaajille ja kaikille tanssin ammattilaisille”, Laurila kertoo. 

Tunnekasvatusmateriaali on ladattavissa Tanssiriemun sivuilta: Kalenat 2023

Yhteisohjelman tanssien koreografeina toimivat Béla Gazdag ja Siiri Suoniemi. Musiikista vastaa Maiju Laurila ja käsikirjoituksesta Minna Pasi.

Pääjuhla sunnuntaina 11.6. klo 14-15 Lappeenrannan Urheilutalolla. Liput 15 € / 5 € (alle 16-v), alle kouluikäiset aikuisen kanssa ilmaiseksi. Osallistujapassilla vapaa pääsy.

Lasten ideoima Kalenat – kulttuuritapahtuma tulee taas!

Kalenat – lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma järjestetään Lappeenrannassa torstaista 8.6. sunnuntaihin 11.6.2023. Tapahtuma kokoaa lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ympäri maan kohtaamaan toisiaan, tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Saimaan Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.  

Yleisölle suunnattu ohjelma alkaa perjantaina Tanssiralli – kansantanssikatselmuksesta, joita tanssitaan kolmessa eri konsertissa perjantain ja lauantain aikana.  

”Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen tanssin palvelutuottaja Teija Nikkari.

Festivaali huipentuu Minusta tuntuu kanssa -pääjuhlaan sunnuntaina. Yhteisesti tanssittavan teoksen eli yhteisohjelman teemana on tänä vuonna tunnekasvatus. Tavoitteena on opettaa lapsille tunteiden käsittelyä ja tunnistamista sekä kehittää tunneilmaisua osana tanssia.  

”Monesti tanssinopetuksessa keskitytään koreografiaan ja teknisyyteen, jolloin tunneilmaisulle jää vähemmän aikaa. Tunneilmaisua ei kuitenkaan voi oppia ilman harjoittelua”, avaa tanssinopettaja Maiju Laurila, joka on yksi teoksen koreografeista.  

Teoksen osana on toteutettu vapaassa käytössä oleva tunnekasvatusmateriaali. ”Toivomme, että materiaali tuo ideoita kansantanssiryhmien ohjaajille ja kaikille tanssin ammattilaisille”, Laurila kertoo. 

Lapset mukana tapahtuman ideoinnissa

Tämän vuoden tapahtumaa on ollut ensimmäistä kertaa suunnittelemassa lapsista koostuva Kalenaparlamentti, joka on kehittänyt tapahtuman eri osa-alueita työntekijöiden avustuksella. Parlamentti on saanut vaikuttaa erityisesti oheisohjelmien sisältöön, festivaaliruokailuihin sekä Kalenahahmojen tekemisiin tapahtuman aikana. Kalenahahmoina ovat tänäkin vuonna aiemmista festivaaleista tutut kalenakatit Repe ja Rilla, sekä heidän uusi ystävänsä, kalenakoira Roimu. 

Tapahtumaan on tulossa lähes 450 nuorta tanssijaa eri puolilta Suomea esimerkiksi Sodankylästä, Rovaniemeltä, Kouvolasta, Oulusta, Nurmijärveltä, Helsingistä ja Lappeenrannasta.   

Katso koko ohjelma osoitteesta: Kalenoiden yleisöohjelma

Kalenat – lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma tulee taas!

Ketkä muodostavat Tanssirallin raadin ja mitä he tekevät?

Tanssiralli-katselmuksessa tärkeässä tehtävässä ovat raatilaiset, jotka antavat jokaiselle ryhmälle suullisen ja kirjallisen palautteen. Tänä vuonna raadissa ovat

Jukka Saari, tanssinopettaja

Jutta Wrangén, tanssinopettaja (YAMK)

Emma Kantelinen, tanssinopettaja (AMK) (sihteeri)

Katselmuksessa raati seuraa jokaisen esityksen ja tekee muistiinpanoja näkemästään. Esityksen jälkeen raati työskentelee keskustellen yhdessä ja valmistautuu suulliseen palautteenantoon ryhmälle. Suullisen palautteen antamisesta halutaan luoda keskusteleva tilaisuus, jossa esiintynyt ryhmä saa myös esittää kysymyksiä raadille. Kun kaikki esitykset ovat saaneet palautteet, raati laatii yleispalautteen ja antaa sarjanimeämisen sen halunneille ryhmille. Nämä julkistetaan tapahtuman eli Kalenoiden lopussa. Kirjallisen palautteen raati työstää ryhmille lähetettäväksi vielä tapahtuman jälkeen

Tanssirallissa osaamista suhteutetaan arviointikriteereihin, jotka tukevat arviointiraadin työskentelyä ja ohjaavat esiintyjien osaamisen arvioimista. Tanssi on taiteenala, jonka absoluuttinen arvioiminen on mahdotonta, minkä vuoksi arviointi perustuu arviointiraadin näkemyksiin kriteeristön pohjalta. Arviointiraati ottaa huomioon ryhmän kirjallisessa esittelyssä esiintuodut ryhmän esitykselle tai harjoittelulle asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen esityksessä.

Tanssiralli-katselmuksen säännöt ja arviointikriteerit löydät tältä sivulta.

Tiedätkö mikä on Tanssiralli?

Tänä vuonna osana Kalenoita järjestetään Tanssiralli. Tiedätkö sinä, mikä Tanssiralli oikeastaan on? Tässä siis tietoa Tanssirallista!

Tanssiralli on lasten ja nuorten kansantanssiryhmien valtakunnallinen katselmus, joka on perinteisesti järjestetty joka toinen vuosi. Koronan vuoksi edellinen Tanssiralli järjestettiin vuonna 2020, jolloin se toteutettiin virtuaalisena katselmuksena. Tänä vuonna Tanssiralli järjestetään ensimmäistä kertaa osana Kalenoita. Katselmuksen tavoitteena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa sekä tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen. Katselmuksen järjestänä toimii Suomen Nuorisoseurat.

Katselmuksessa esityksen tulee olla suomalaisen perinteen pohjalle rakennettu kokonaisuus, joka voi sisältää eri perinnealueilta muistiinmerkittyä ja sovitettua kansantanssia, uusia kansantanssikoreografioita, piirija laululeikkejä sekä lasten leikkejä, loruja ja hokemia. Musiikkina voidaan käyttää sekä traditionaalista että sovitettua ja sävellettyä musiikkia, laulua ja muita ääniä. Ryhmä saa käyttää esityksen tukena erillistä musiikki – tai lauluryhmää. Pääpainon tulee olla tanssillisessa toteutuksessa. Esiintymisasuina voi käyttää kansallispukua, kansanomaista tai rooliin kuuluvaa asua.

Tänä vuonna mukaan on ilmoittautunut 15 ryhmää eri puolilta Suomea. Ryhmät ovat ilmoittautuneet yhteen neljästä ikäsarjasta: Kultahippu-sarja (6-vuotiaat ja nuoremmat), 10-vuotiaat ja nuoremmat, 13-vuotiaat ja nuoremmat tai 16-vuotiaat ja nuoremmat. Arviointiraati antaa ryhmille sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Halutessaan ryhmät voivat saada sijoituksen seuraaviin sarjoihin: rauta, pronssi, hopea ja kulta.

Tanssiralliin liittyviä tarkempia tietoja päivitetään osoitteeseen www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli

Kuva: Jukka Heinämäki

Tule mukaan iloiseen talkooporukkaan!